Kilpikonnien hidas valssi on jatkoa Pancolin kirjalle Krokotiilin keltaiset silmät. Joséphine on keski-ikäinen historiantutkija, joka on nyt muuttanut tyttärensä Zoén kanssa kalliiseen luksusasuntoon Pariisiin. He viihtyivät loistavasti vanhassa kodissaan, mutta toisen tyttärensä Hortensen suostuttelemana hän osti asunnon. Hortense on lähtenyt Lontooseen opiskelemaan unelma ammattiaan. Lontooseen on muuttanut myös moni muu kirjan hahmoista. Joséphinen sisaren mies Philippe ja heidän poikansa, ja Joséphinen paras ystävä, sekä hänen poikansa, asuvat kaikki Lontoossa. Kun naapurustossa alkaa riehua kylmäverinen murhaaja, toivoo Joséphine tuttujensa olevan hieman lähempänä.
Kilpikonnien hidas valssi jatkoi sujuvasti kerrontaa siitä, mihin Krokotiilin keltaiset silmät jäi. Laaja mielenkiintoinen henkilökaarti vaikeine suhdekuvioineen ja uusine vaikeuksineen jaksoi pitää mielenkiinnon yllä vielä toisenkin tiiliskivikirjan verran.
Ensimmäiseen osaan verrattuna tämä kirja ei ollut ihan niin todentuntuinen, sillä henkimaailma ja murhaaja, jotka lisäsivät kyllä omat mielenkiintoiset tapahtumasarjansa kirjaan, verottivat hieman todentuntua. Toisaalta ilman näitä, kirja olisi saattanut olla liian samankaltainen, kuin edeltäjänsä.
Pancol osaa kuvailla ihmisiä ja kirjassa parasta onkin mielestäni ihan arkiset asiat ja askareet, joissa henkilöihin päästään tutustumaan parhaiten. En saanut vieläkään yliannostusta kirjan monipuolisesta henkilöstöstä, joten luen mielelläni vielä sarjan kolmannenkin osan.
P.S. Pancol yllätti minut täysin juonenkäänteellä, jota en meinannut uskoa tapahtuneen, vaikka sen itse kirjasta luin...
Kilpikonnien hidas valssi, (La valse lente des tortues, 2008)
Bazar kustannus Oy, 2012
Suom. Lotta Toivanen
s. 761
Suomenkielinen kansi: Satu Kontinen
Tässä sarjassa on jotain hurjan koukuttavaa, tämä toinen osa kun on ollut yksi huonoimpia kirjoja joita olen koskaan lukenut, ja silti tekisi ihan vähän salaa mieli lukea kolmaskin. Helppoa ja vähän hömppääkin, tavallaan juuri esimerkiksi kesäksi viihdettä parhaimmillaan, miten se vetääkin välillä niin puoleensa vaikkei siitä (muka) lainkaan edes pidä, haha! Mutta kyllä, aika uskomattomia oli tämän kirjan käänteet, niin hyvässä kuin pahassa :D
VastaaPoistaTotta! Itse en saanut millään aloitettua tätä jatko-osaa, ennen kuin ostin Pancolin Mimmit 1 kirjan, enkä uskalla aloittaa sitä ennen kuin olen lukenut tämän sarjan loppuun. Mimmit sarjassa kun ymmärtääkseni osittain kerrotaan tämän sarjan hahmoista ja kun tarkoitus oli tämäkin sarja lukea, niin en halua paljastuksia hahmojen myöhemmästä elämästä etukäteen. :D
Poista