perjantai 19. marraskuuta 2021

Lucinda Riley: Helmen sisar

 

Cece (Celaeno) tuntee olonsa yksinäiseksi ja hylätyksi. Adoptioisän kuolemasta on kulunut jo jonkin aikaa ja Tähti, sisaruksista Cecelle läheisin, on lähtenyt omille teilleen tutkimaan sukujuuriaan. Myös taiteellisuus tuntuu kadonneen. Niinpä Cece päättää lähteä yksin Thaimaaseen, tuohon maahan, jossa hänellä on edes tuttuja. Vaikka elämä Thaimaassa tuntuukin mukavalta, päättää Cece lähteä selvittämään muiden siskojensa tapaan omia sukujuuriaan. Adoptioisän vihjeet vievät hänet paahteiseen Austaliaan, jossa hän saa kuulla uskomattoman tarinan.
Kitty McBride lähtee 18-vuotiaana Australiaan. Hän päätyy aloittamaan täysin uuden elämän kaukana perheestään, pienessä helmenkalastajien kylässä, jossa elämä ei ole helppoa.
"Kun pääsimme Darwinin seudulle ja lopullinen määränpääni alkoi lähestyä, sydäntäni alkoi kouristaa, ja se alkoi lyödä kiivaammin. Olo tuntui oudon iloiselta ja liikuttuneelta, kuin koskettavaa mutta samalla mieltä ylevöittävää elokuvaa katsellessa."s.210
Helmen sisar on neljäs osa Seitsemän sisarta -sarjasta.
Helmen sisar johdatteli minut huomattavasti tuntemattomimmille alueille ja aiheisiin, joista en tiennyt juuri mitään. Voisi kuvitella, että tämä olisi erityisen kiinnostava kirja juuri uusien asioiden takia, mutta niin kuin jo lukemaan ryhtyessäni pelkäsin, kirja oli tähän astisista sisar -kirjoista minulle vähiten sopiva. 

Thaimaa ja Australia ovat maita, jotka eivät ole koskaan juuri kiinnostaneet minua. Ne ovat liian aurinkoisia, kuumia ja kaukaisia. Pidän kovasti kirjan kanssa erilaisiin maihin matkaamisesta, mutta näiden maiden kulttuurikin on niin kaukana mistään minua kiinnostavasta. 

Australian historia sentään kiinnosti. Siksi Kittyn tarina olikin tämän kirjan parasta antia. Oli mielenkiintoista lukea Australian vaikeista vaiheista. Aboriginaalien ja brittisiirtolaisten eriarvoisuus tuli hyvin esiin Kittyn tarinassa, joka oli kaikin puolin mielestäni surullinen. 

Cece jäi minulle jostain syystä hyvin kaukaiseksi. Hän on kiinnostunut taiteesta, mikä minuakin kiinnostaa, mutta minusta vain tuntui, että koko taidekin jäi niin pieneen osaan. Edes sivuhahmojen joukosta en tällä kertaa löytänyt erityisen läheiseksi tulevia hahmoja.

Tämän sarjan jokaisesta osasta on löytynyt myös todellinen henkilö, mutta tällä kertaa jouduin etsimään netistä, kuka tämän kirjan todellinen henkilö oli. Tietoa löytyikin mukavasti Albert Namatjirasta, aboriginaalitaiteilijasta, joka sai ihan hyvän kokoisen ja kiinnostavan roolin kirjasta.

Vaikka Helmen sisar ei ollut aiheeltaan aivan minua varten, oli kirjaa silti mukava lukea. Rileyn dialogit ja kepeästi kulkeva kuvaus vie juonta eteenpäin kuin huomaamatta ja vähemmänkin kiinnostava teksti on yllättäen solahtanut ohi ja huomaa lukeneensa yli 700 sivuisen kirjan nauttien. 



Helmen sisar, (The Pearl Sister, 2017)
Bazar, 2019
Suom. Hilkka Pekkanen
s.732

2 kommenttia:

  1. Aloittelin eilen sitä avausosaa. Aika kivalta kyllä vaikuttaa, vaikka ihan alussa olenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lucinda Rileyn kirjat ovat kyllä mukavan leppoisaa luettavaa, vaikka aiheet menee välillä vakaviksikin. :)

      Poista