tiistai 8. lokakuuta 2019

Stephenie Meyer: Uusikuu


Bella Swan ei halua viettää syntymäpäiviään. Hän täyttää 18, mutta hänen poikaystävänsä Edward on ikuisesti 17-vuotias. Bella yrittää suostutella Edwardin muuttamaan hänetkin vampyyriksi, sillä hän ei osaa kuvitella mitään muuta niin ihanaa kuin ikuinen elämä Edwardin kanssa. Hänen ruusunpunaiset suunnitelmansa kuitenkin muuttuvat hyvin nopeasti mustiksi, kun hänelle järjestetään syntymäpäiväjuhlat Culleneiden luona. Bella viiltää itselleen haavan lahjapaperilla, eivätkä kaikki hänen juhlavieraistaan osaa suhtautua asiaan kevyesti. Edward ottaa tapahtuneen hyvin raskaasti ja tekee päätöksen, joka muuttaa hänen ja Bellan elämän.

Uusikuu on Houkutus -sarjan toinen osa.
Fanitin nuorempana suuresti Houkutusta ja luin kirjan moneen kertaan. Nämä sarjan muut osat jäivät yhteen lukukertaan, vaikka elokuvina näitä on tullut katsottua senkin edestä. Nyt oli aika tarttua tähän toiseen osaan uudelleen. Minua ihmetyttää, että miksi en lukenut tätä kirjaa yhtä usein, kuin Houkutusta. Tämähän oli hyvä. Nauttisin Uudenkuun uudelleen lukemisesta jopa enemmän, kuin Houkutuksen.

En ole koskaan pitänyt Jacobista, mutta nyt hän vaikutti jotenkin todella mukavalta. Bellan ja Jacobin välinen ystävyys välittyy aitona lukijalle, ja tunnelma reservaatissa on upea. En osannut kaivata Edwardia yhtään kirjaa lukiessa, vaikka nuorempana vähäiset Edward kohtaukset taisivat olla syy siihen miksi en ikinä lukenut tätä kirjaa uudelleen.

Uusikuu on huomattavasti synkempi, kuin Houkutus. Bella kärsii pahasta masennuksesta ja kulkee pitkään kuin sumussa, mutta Jacobin läheisyys tuo kirjaan pikkuhiljaa pieniä ilon hetkiä. Jacobin kautta sarjaan tuodaan tässä osassa muutenkin eniten uusia asioita, sillä heidän heimostaan paljastetaan suuri salaisuus, jota on toki pohjustettu jo ensimmäisessä osassa.

Edwardin poissaolo ei poista kirjan vampyyriteemaa, vaan se kulkee edelleen vahvasti mukana. Heidän maailmastaan esitellään uusia mielenkiintoisia asioita. Kirjassa kuullaan vampyyrien säännöistä, joita ei ole kovin paljon, sekä tutustutaan Voltureihin, jotka huolehtivat, että kaikki vampyyrit noudattavat sääntöjä. Nämä tyypit eivät tosin ole mukavia, eikä rauhanomaisia, vaan tuntuvat enemmän ajavan vain omaa etuaan.

Minusta on loistavaa, että Bella erotettiin hetkeksi Edwardista. Hän joutuu toimimaan hivenen itsenäisemmin, vaikka kaikki hänen tekemisensä tapahtuu Edwardia ajatellen ja hänen takiaan. On silti mukava lukea kirja, jossa Bella selviytyy itse, ilman Edwardin jatkuvaa läsnäoloa. Nyt odotankin innolla mitä pidän sarjan seuraavasta osasta, sillä senkin olen lukenut vain kertaalleen vuosia sitten.

Lue myös: Houkutus


Uusikuu, (New Moon, 2006)
WSOY, 2007
Suom. Tiina Ohinmaa
Päällyksen suunnittelu: Gail Doobinin/Sami Saramäki
s. 455

3 kommenttia:

  1. Minusta on välillä mukavaa lukea vanhoja suosikki kirjoja. Niistä tosiaan löytää uusia puolia eri elämänvaiheessa. Oletko lukenut muitakin kirjoja uudelleen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luen aika harvoin kirjoja uudestaan, mutta kyllä silloin tällöin haluan palata vanhojen suosikkien pariin. Välillä myös haluan koittaa lukea uudestaan sellaisia kirjoja, joista en nuorena pitänyt lainkaan. On kiva huomata, jos sellainen kirja innostaisikin tänä päivänä. :)

      Poista
    2. Totta. Inhosin Pikku Prinssi kirjaa lapsena, mutta huomasin pitäväni sitä ihan hyvänä kirjana näin aikuisena :)

      Poista