keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

Christian Rönnbacka: Julma


Porvoolainen ylikonstaapeli Antti Hautalehto toipuu vielä edellisestä suuresta operaatiosta, kun hän kollegoineen saa selvitettäväksi erittäin julman rikoksen. Lähistöltä on kaapattu nuori tyttö, jonka kaappaaja kyllä palauttaa, kunhan on saanut haluamansa. Kun pian katoaa toinenkin tyttö, on alueen asukkaat kauhuissaan. Pollisit yrittävät parhaansa, jotta tyttöjä ei kaapattaisi enempää, mutta heillä on vastassaan ovela rikollinen, joka osaa hommansa.
Hautalehdolla on työnsä ohella myös yksityiselämässä ongelmia. Hänen päästään on luvattu muhkea palkkioraha.

Julma on Antti Hautalehto -sarjan toinen osa.
No nyt löytyi loistava dekkarisarja luettavaksi. Tai löysinhän minä tämän jo ensimmäisessä osassa, mutta ei se vakuuttanut niin kuin tämä toinen osa, vaikka sekin oli hyvä. Tämä Julma oli kuitenkin paljon yhtenäisempi dekkari, jossa etsitään rikollista, jota lukijallekaan ei paljasteta ennen loppua. Ensimmäinen osa kun oli enemmän huumepiirien paljastamista. Tälläinen rikollisen etsiminen on omasta mielestäni paljon kiinnostavampaa. Antti Hautalehto oli kuitenkin niin loistava hahmo, että oli luettava tämä toinenkin osa, ja onneksi luin.

Antti Hautalehto on piristys dekkarikirjojen paljoudessa, sillä hän on mukavan erilainen. Hänellä on hyvin vahva luonne, ja hän joutuukin usein tilanteisiin, joihin aivan kaikki poliisit eivät varmasti päätyisi. Hänellä kuohuu välillä vähän yli ja silloin hänen keinonsa on hieman kyseenalaiset, mutta näistä kohtauksista rakentuu hauskoja tilanteita, jotka pitävät letkeää tunnelmaa yllä, vaikka kirjassa vallitsevat rikokset ovat hirveitä. Nimensä mukaisesti kirjan juoni on julma, mutta onneksi kauheuksia ei kuvailla liian tarkoin.

Huumoria ja hauskoja sutkautuksia viljellään runsaasti ja poliisiasemalla meininki on lähinnä vitsikästä. Kaikki pilailevat työkavereidensa kustannuksella, eikä taukotiloissa ilmeet ole vakavia. kirjassa onkin sopivassa suhteessa kauheuksia ja hauskuutta ja lisäksi paljon vauhtia.

Toivoin ensimmäisen osan jälkeen hieman iloisempaa loppua tälle kirjalle, mutta ei. Toiveeseeni ei vastattu ja hyvin surkeissa oloissa loppui tämmäkin kirja. Voi Hautalehto parkaa, onneksi hän osaa asennoitua elämään positiivisesti.

Sarja kannattaa lukea järjestyksessä, sillä ensimmäisessä osassa alkunsa saaneet tapahtumat, jatkuvat osittain tässä.

Lue myös sarjan aloitusosa: Operaatio Troijalainen

Kesän 2019 kirjankansibingoon sijoitan kirjan kohtaan ovi.


Julma
Bazar, 2013
Kannen suunnittelu: Jussi Jääskeläinen
Kannen valokuva: Pertti Jääskeläinen
s. 367

2 kommenttia:

  1. Minutkin Antti Hautalehto on koukuttanut tähän sarjaan. Olen kuunnellut nämä kaksi ensimmäistä äänikirjoina, ja seuraava osa on tulossa kuunteluun jossain vaiheessa. Mainio sarja, uusi osa ilmestyy syksyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! :) Minä jatkan myös pian sarjan lukua. Vanhempieni hyllystä taitaa koko sarja löytyä, niin ei tarvitse alkaa mistään etsimään itselleni. :)

      Poista