Salapoliisi Nero Wolfen apulainen Archie Goodwin kutsutaan seurapiirijuhlaan, joka järjestetään muutamalle valikoidulle nuorelle äidille kerran vuodessa. Archien tehtävä on olla yhtenä kavaljeereistä. Hänelle paljastetaan juhlissa jotakin omituista, joka saa hänen tarkkaavaisuutensa heräämään. Tarkkaavaisesta silmäparista huolimatta, yksi äideistä kuolee juotuaan myrkytettyä samppanjaa. Tilanne vaikuttaa umpikujalta, sillä sekä murha, että itsemurha vaikuttavat mahdottomilta. Nero Wolfen apua kaivataan. Hyvin vastahakoisesti hän alkaakin juttua tutkia, suuresta palkkiosta huolimatta.
Päätin tutustua Rex Stoutin luomaan Nero Wolfeen ja luettavaksi valikoitui Samppanjaa yhdelle. Kiinnostava persoona kirjasta paljastuikin, vaikka varmasti yksi kirja on vain pieni pintaraapaisu tuosta suuresta orkideoja rakastavasta miehestä.
Kirjan kertojana toimii Archie, joka hoitaa lähes kaikki toimiston ulkopuolella tapahtuvat tehtävät muutaman kollegansa kanssa, sillä välin kun Wolfe hoitaa omia mielenkiinnonkohteitaan sisätiloissa.
Samppanjaa yhdelle vaikutti aika perinteiseltä vanhemmalta dekkarilta. Juoni oli lyhyt ja ytimekäs, eikä paikkojen kuvailuun oltu sivutilaa pahemmin uhrattu. Juoni kuuluukin siihen sarjaan, joka unohtuu varsin nopeasti. Wolfe sen sijaan taitaa hahmona olla unohtumaton henkilö, jonka parissa viihtyy enemmänkin, kuin vain tämän yhden kirjan verran.
Samppanjaa yhdelle, (Champagne For One, 1958)
WSOY
Suom. Eero Ahmavaara ja Martti Montonen
s. 233
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti