perjantai 28. lokakuuta 2016

Lee Duigon: Kauhun koulu


Victoryn koulurakennus vetelee viimeisiään ja onkin päätetty sen saavan jatkaa enää yhden lukuvuoden. Lukuvuosi ei tunnu kuitenkaan olevan helppo kenellekään. Rehtori ei haluaisi luopua rakkaasta koulustaan, kun taas muut työntekijät ja oppilaat poistuisivat pelottavasta koulusta enemmän kuin mielellään. Jopa koulu itse tuntuu ymmärtävän, että päivät alkavat olemaan luetut ja käytävät täyttyvät mitä eriskummallisimmista näyistä. Onko henkilökunta sekoamassa, kun kauan sitten kuolleet henkilöt kävelevät vastaan ja monet kohtaavat kauheita asioita. Kaikki kauheudet eivät kuitenkaan tule kuolleiden suunnalta.

Kauhun koulusta löytyi kirjava joukko henkilöhahmoja, jotka kamppailivat hulluuden partaalla, tai olivat muuten vain ilkeitä. Onneksi joukkoon mahtui myös muutama hyvää tarkoittava ihminen. Kauhua pieneen kirjaan mahtuikin paljon, niin kauhuolentojen, kuin tavallistenkin ihmisten tuottamaa. Ihmisten tekemät kauheudet tuntuivatkin mielestäni hirveämmiltä.

Minua ei yleensä haittaa kirjoissa olevat virheet, mutta tämä kirja oli poikkeus. Virheitä nimittäin oli liikaa jo minunkin mielestäni. Tavallisia kirjoitusvirheitä löytyi muutaman sivun välein, mutta se oli pienin ärsytys. Enemmän häiritsi muut virheet, kuten kirjan nimi, joka kannessa oli Kauhun koulu, mutta sisälehdessä Kauhukoulu. Luvutkaan eivät olleet lukuja koko kirjan ajan, sillä kirja alkoi Ensimmäisellä, toisella ja kolmannella osalla ja vasta sen jälkeen ne muuttuivat luvuiksi.

Kauhukirjat ovat minun lukulistallani sen verran harvinaisia, että virheistä huolimatta jaksoin lukea mielenkiinnolla kirjan, jännittää kaikkien hahmojen puolesta ja kauhistua hirvittävistä kohtauksista.


Kauhun koulu, (Schoolhouse, 1988)
Viihdeviikarit Oy
Suom. Kari Nenonen
s. 192

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti