tiistai 11. helmikuuta 2014

Mario Puzo: Kummisetä


Kummisetä kertoo Don Corleonen perheestä. Don Corleon on yksi suurimmista mafian johtajista Amerikassa.

Mafia on minulle melko tuntematonta aluetta, en ole seurannut tarkoituksella mafiasta kertovia sarjoja, tai lukenut kirjoja. Joissakin ohjelmissa tai kirjoissa on voinut olla pieni ripaus mafia juttuja joukossa, mutta nyt halusin päästä aiheeseen kunnolla. Kummisetä on ystäväni yksi lempi elokuvista, joten päätin lukea kirjan, jonka pohjalta elokuva on tehty.
Lainasin kirjan vanhemmiltani ja se lojui hyllyssä odottamassa aika kauan. Kun viimein tartuin kirjaan, luin sen hyvällä mielellä loppuun saakka. Kummisetä oli parempi, kuin odotin. Don Corleone oli mielenkiintoinen ihminen. Raaka johtaja, mutta niin uskollinen ystävilleen ja perheelleen.
Corleonen perheen lisäksi kirjassa seurataan muidenkin hahmojen elämää. Kaikki hahmot kuitenkin liittyvät jollain taavoin Don Corleoneen tai johonkin muuhun hänen perheenjäseneen. Nämä muista ihmisistä kertovat kohdat olivat loistava osa kirjaa. Mielenkiinto pysyy minulla hyvin yllä, kun saan tutustua moneen hahmoon. Jossain kirjoissa liiallisen henkilömäärä on ärsyttävä, mutta Kummisedässä se ei haitannut, sillä se oli välttämätön osa kirjaa. Mafia perheen täytyy tuntea runsaasti erilaisia ihmisiä, eikä tälläista kuvaa välttämättä saisi ilman monien ihmisten esittelemistä. Oma lenpihahmoni on yksi Donin kolmesta pojasta Michael.
Kummisedässä seurataan mafia perheen eloa monen vuoden ajan. Monenlaista ehtii tapahtumaan ja Don Corleonen lapsuuteenkin päästään kurkistamaan tarinassa, jossa kerrotaan miten Donista tuli Don.
Kummisetä kertoo 1940-1950 -luvun New Yorkista. Kirjassa kuritetaan vaimoja, jos he tekevät miestensä mielestä jotakin väärää, kiristetään, petetään ja tapetaan. Kaikki tämä tehdään aina, jonkun Donin läheisen takia. Taisteluiden ohella tapahtui monia surulisia asioita, mutta olishan se odotettavissa, ettei Corleonenkaan perhe voi selvitä taistelusta ilman menetyksiä.


Kummisetä, (The Godfather, 1969)
WSOY
Suom. Pekka Hakala
s.489

2 kommenttia:

  1. Oho, enpä ole tullut ajatelleeksi, että tämä on alunperin kirja. Ja vieläpä näyttää olevan listallani! Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä, pitää tarttua tähän itsekin joskus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kyllä lukaista. Itsekkään en ollut tähän aijemmin huomiota kiinnittänyt, mutta ylätyin positiivisesti. :)

      Poista