Maigret saa hätääntyneen puhelun poliisiaitoksen läheisestä kahvilasta. Soittaja on mies, joka väittää, että hänen perässään on ihmisiä joiden tarkoitus on tappaa hänet. Maigret lähettää yhden poliiseista tarkistamaan tilanteen kahvilaan, mutta hätääntynyt mies on jo lähtenyt. Päivän aikana Maigret saa monta puhelua ja viestiä kysyiseltä mieheltä, milloin mistäkin. Maigret laittaa kaikki mahdolliset poliisit etsimään miestä, mutta lopputulos on silti masentava.
Maigret ja hänen vainajansa kirjan kautta pääsin tutustumaan taas itselleni uuteen kirjailijaan, Georges Simenoniin.
Päähenkilö Maigret vaikuttaa mukavalta, vaikka ei näin lyhyessä kirjassa ehtinyt paljon kehenkään tutustua. Maigretista saa varmasti paremman käsityksen lukemalla lisää kirjoja, joissa hän on. Maigret kirjoja onkin netistä lukemien tietojen mukaan suomennettu huimat 73 kappaletta, joten jos innostuu, niin ei lukeminen ihan heti lopu.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat Ranskaan. Pieniä kahviloita ja epäilyttäviä hotelleje kierrellään rikollisia etsiessä. Pientä leikkisää kisaa tuntuu olevan ilmassa muutamien hahmojen välillä, kuka saakaan juttua eteenpäin nopeiten. Hahmot ja juonen kulku on leppoisaa, eikä se jää jumittamaan paikoilleen missään vaiheessa.
En usko, että näiden kirjojen lukujärjestyksellä on mitään väliä. Tämä ainakin oli mukavaa luettavaa, joten saatan myöhemmin tarttua johonkin toiseen Maigret kirjaan ja tutustua tuohon vielä aika hämäränpeittoon jääneeseen hahmoon.
Kirja ei kuitenkaan ollut kovin erikoinen, tai mieleenpainuva mukavuudestaan huolimatta. Nähtäväksi jää onko kaikki Maigret kirjat liian samanlaisia, vai onko Simenon keksinyt mielenkiintoisia ja toisistaan tarpeeksi eroavia juttuja tosiaan niin moneen kirjaan. :)
Maigret ja hänen vainajansa (Maigret et son mort, 1948)
Otava, 1954
Suom. Osmo Mäkeläinen
s. 248
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti