Kirja kertoo aatelisneitojen Annan ja Ringan suhteista, monien kosijoiden keskellä, sekä heidän isänsä eversti paroni Kaarle Sigismund Littowin kamppailusta, että hänen tyttärensä naisivat oikeat miehet. Kaarle Sigismund Littow kutsuu Helsingistä arkkitehdin tekemään parannuksia Linnaisten kartanoon. Arkkitehdin saapumisen jälkeen viheriän kamarin, ja sukujen salaisuudet alkavat paljastumaan.
Tällä kertaa päädyin lukemaan Zacharias Topeliuksen Linnaisten kartanon viheriän kamarin. Kirjassa oli ihana tunnelma, talvisen kylmä, ja hämärä, joka teki juonen kummitusjutusta jännittävän. Myös paikkojen tarkka kuvailu ja sujuva tarinan kerronta lisäsivät juonen jännittävyyttä.
Pääasiassa kirja oli mielestäni hauska, johtuen yhdestä kosijasta kapteeni Winterloosta, ja hänen hauskasta rönsyilevästä luonteestaan. Perheen musta villakoira Mefisto toi kirjaan kotoisuutta, minusta kun on aina kiva löytää kirjasta jokin eläin.
Suosittelen lukemaan, kirja on aika nopeatempoinen, ja juoni selkeä ja viihdyttävä. Kyllähän niitä onnellisia rakkaustarinoitakin sinne mahtui.:) Hahmot olivat myös hyvin esitelty. Itse en ole kirjasta tehtyä elokuvaa katsonut, mutta pitääpä muistaa joskus etsiä, jos olisi yhtä hyvä kuin kirja.
Linnaisten kartanon viheriä kamari (Grönä kammaren i Linnais gård, 1859)
WSOY, 1928
suom. Ilmari Jäämaa
s. 205
Tämä oli kyllä hyvä! Juuri kirjoitin omaankin blogiini tästä! Minuakin nauratti kovasti kapteeni Winterloo :D
VastaaPoista