Agatha Christie: Kaikki päättyy kuolemaan

Nuori leski Renisenb palaa Ka-pappi isänsä kotiin miehensä kuoltua. Hänestä tuntuu, että kaikki on täysin samanlaista, kuin aina ennenkin. Hänen kolme veljeään, heidän vaimonsa ja lapsensa, avustaja Henet, isoäiti, sekä perheen kirjuri Hori vaikuttavat kaikki olevan, täysin samanlaisia, kuin ennenkin.
Kaikki kuitenkin muuttuu, kun hänen isänsä Imhotep tuo matkoiltaan kotiin nuoren ja kauniin jalkavaimon.
Jalkavaimo saa ilkeillä sanoillaan aikaan riitoja talon asukkaiden välillä, eikä kukaan enää vaikuta Renisenbin silmissä samanlaiselta, Horia lukuun ottamatta. Jalkavaimon mukana taloon saapuu myös kuolema. Onko kyse pahoista hengistä, vai murhanhimoisesta ihmisestä?

Kaikki päättyy kuolemaan sijoittuu Egyptiin noin 2000eKr. Tapahtumien aika ja paikka tekevät kirjasta mielenkiintoisen. Historiallisen Egyptin tapoja ja kulttuuria esiteltiin mielestäni sopivasti. Esimerkiksi Jumalista ja vainajien hautaamisesta puhuttiin jonkinverran. Mielenkiintoisinta mielestäni olivat puheet Jumalista, joita heillä olikin monen monta erilaista.

Tuttuun Christie tyyliin kirja tarjosi kiinnostavat hahmot, sekä monia mahdollisuuksia siihen kuka murhaaja voisi olla. Mutta tuttuun tapaan omat arvailut olivat jälleen vääriä.

Vaikka kirja oli erilainen ja todella hyvä, ei se noussut suosikikseni Christien kirjoista. Syy tähän oli se, että kirjasta meni hieman turhan paljon aikaa, ennen kuin lukijaa alettiin johdattelemaan syyllisen jäljille. Arvailut pahoista hengistä oli toki hauska ja kirjaan sopiva mutta en uskonut niiden kuitenkaan olevan kirjan murhaaja.

Lue myös: Vaarallinen talo, Eikä yksikään pelastunut, Idän pikajunan arvoitus, Salaperäiset rukiinjyvät, Totuus Hallavan hevosen majatalosta, ja Kuolleen miehen huvimaja.


Kaikki päättyy kuolemaan, (Death Comes as the End, 1945)
WSOY
Suom. Anna-Liisa Laine
s. 221
Päällys: Heikki Ahtiala

Anna-Leena Härkönen: Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia

Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia koostuu Härkösen Image lehteen kirjoittamista jutuista vuosilta 1996-2006. Tämä kirja sisältää aiemmin ilmestyneet kirjat: Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia (1999), Terveisiä pallomerestä ja muita kirjoituksia (2004) ja Palele porvari ja muita kirjoituksia (2007). Yhteensä kirjassa on 54 kirjoitusta.

Kirjoitusten aiheet vaihtelivat aika laidasta laitaan. Härkösellä on taito keksiä loistavia ja hauskoja juttuja ihan arkipäiväisistä asioista. Juttuihin on helppo samaistua, ainakin suurimpaan osaan. Tämä kirja on täydellinen hyvän mielen kirja, eli ei tätä lukiessa ainakaan surulliseksi tule. :D Kirjoitukset ovat mukavan lyhyitä, mutta silti niistä löytyy yllättävän paljon kaikkea. Kirjaa lukiessa saa nauraa ääneen ja niin minä teinkin.

Koska kirja on koottu kolmesta aiemmin ilmestyneestä kirjasta ja kirjoituksia on aika monta, voisi näitä juttuja toki lukea vaikka jonkun toisen kirjan ohella, mutta itse koukutuin heti niin pahasti, että luin kaikki putkeen.

Härkönen on yksi suosikki kirjailijoistani, ja tämä kirja on ehkä paras häneltä lukemani kirja, vaikka hänen romaaninsakin on loistavia. Voin suositella kirjaa kaikille. Varsinkin jos kaipaa vähän jotain hauskempaa luettavaa.

Lue myös: Juhannusvieras, Onnen tunti, Avoimien ovien päivä, Akvaariorakkautta ja Ei kiitos.


Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia
Otava, 2010
s. 395

Tuomas Keskimäki: Sinä, taivaani - Kustaa II Aadolfin & Ebba Brahen lauluja 1611-1615

Sinä, taivaani - Kustaa II Aadolfin & Ebba Brahen lauluja 1611-1615 kertoo Kustaa II Aadolfin ja Ebban nuoruuden rakkaudesta.

Runokokoelma on kirjoitettu kirjeenvaihdon muotoon ja jokaisen vuoden alussa on pieni perehdytys sen vuoden tapahtumista nuorenparin suhteessa..

Ensimmäisellä lukukerralla luin koko kirjan yhdellä kertaa, sillä en malttanut jättää sitä kesken. Halusin niin kovin tietää miten tämän pariskunnan loppujenlopuksi käy. Vuosien alussa olevat tietotekstit olivat loistava lisä runoille, sillä niiden avulla runoista sai paljon enemmän irti. Runoista toki ymmärsi millainen mielentila kummallakin oli, mutta oli mukava lisä saada tietää miksi. Runot ja tietotekstit muodostivat näin loistavan kokonaisuuden.

En ole lukenut runoja moneen vuoteen, vaikka moneen kertaan on ollut tarkoitus etsiä, joku sopiva runokirja luettavaksi. Tämä kokoelma kuulosti juuri sellaiselta, mistä minä pitäisin, sillä historialliset ajankohdat kiinnostavat aina.

Toisella lukukerralla maltoin jo syventyä enemmän runojen sanoihin, kun tiesin jo loppuratkaisun. Runoissa olikin tunteita vaikka millä mitalla. Oli rakkautta, onnea, kaipuuta, epätoivoa ja surua. Omaa suosikki runoa oli näistä vaikea valita, mutta Ebban 7. ja 10. runot tekivät ehkä suurimman vaikutuksen.

Keskimäki osaa hyvin vangita hahmojen tunteet runoihin ja minusta ainakin tuntui siltä, että ymmärsin runot ja niiden tarkoituksen. Aluksi vähän pelotti, kun en ole runoja pitkään aikaan lukenut, jos en saisi runoista mitään irti tai en ymmärtäisi mitä niissä tapahtuu, mutta tämä runokokoelma oli ainakin ymmärrettävää tekstiä, jota voin siis suositella vähemmän runoja lukeneillekkin.

Näiden runojen pariin voin helposti kuvitella palaavani vielä uudemmankin kerran. :)


Sinä, taivaani
Sunkirja, 2015
s. 63
Kansi: Jamppa Lammimpää
Arvostelukappale

Oscar Hijuelos: Kuubalainen sydän

Lydia on Kuubasta New Yorkiin muuttanut nainen, joka aloittaa työnsä siivoojattarena rikkaiden kodeissa. Unelmissaan hänkin olisi vielä jonain päivänä taas rikas. Lydia kasvattaa lapsiaan ja yrittää saada heidät käyttäytymään etiketin mukaan. Tämä ei aina vaan tunnu olevan kovin helppoa ja Lydia kokee monia hienostoluonteista naista järkyttäviä tapauksia.

Kirjan tapahtumat sijoittuivat 50-80-luvulle, taisipa mukana ollu joku pätkä ihan 40-luvun lopustakin. Suurimmaksi osaksi kerrottiin Lydian elämästä New Yorkissa, mutta jotkin kirjan pätkistä kertoivat myös Kuuban ajoista.

Kuubalainen sydän vaikutti ensisilmäyksellä tunnelmalliselta ja kivan erilaiselta kirjalta, joten se päätyi luettavaksi. Kirja ei ollut kovin pitkä, mutta lukutahti hidastui samantien, kun kirjan aloitti. Kirja ei nimittäin järin vauhdikas ollut, mutta tunnelmallinen kyllä. Omalla tavallaan se oli hyvä kirja. Se oli elämäntarina Lydian tapahtumarikaasta elämästä. Tapahtumat eivät välttämättä kaikki ollut suuria ja huimia, mutta kuitenkin kiinnostavia.

Pidin kirjassa erityisesti siitä, miten ympäri tarinaa löytyi espanjan kielisiä lauseita ja sanoja, jotka toivat kirjaan sen aidon tunnelman. Ilman näitä kohtia, henkilöt olisivat todennäköisesti muuttuneet täysin erilaisiksi, mitä heidän kuuluisi olla.

Suosittelen rauhallisiin lukuhetkiin, tunnelmallista kirjaa kaipaaville lukijoille, jotka eivät kaipaa kirjalta paljoa hurjia tilanteita ja meininkiä. Kyllä kirjasta vauhdikkaampiakin kohtia löytyi, mutta pääsääntöisesti juoni oli rauhallinen.


Kuubalainen sydän, (Empress of the Splendid Season, 1999)
Otava, 2000
Suom. Marja Helanen-Ahtola
s. 333

Anja Snellman: Safari Club

Helena on töissä korkeasaaressa eläinlääkärinä, hän on naimisissa ja hänellä on lapsia. Kaikki tuntuu siis olevan paremmin, kuin hyvin. Hän on saavuttanut unelmansa. Mutta sitten menneisyydestä saapuu Darwin. Darwin on pelottava virhe Helenan nuoruudesta ja hän on päättänyt tuhota Helenan menestyksekkään uran.

Anja Snellman oli minulle uusi tuttavuus ja kirja päätyi luettavaksi hienon kannen takia. Takakannessa ei ollut informaatiota kirjan sisällöstä oikeastaan ollenkaan ja jotenkin onnistuin saamaan kirjasta sellaisen käsityksen, että se olisi ollut dekkari, mutta eihän se sitten ollutkaan.

Tämä kirja ei ollut minua varten. Ihan luettava kirjahan tämä oli, eikä sen loppuunlukemisessa mitään ongelmia ollut, mutta Snellman ei kuitenkaan onnistunut vakuuttamaan minua niin paljon, että pitäisi jatkossa lukea hänen teoksiaan.

Mikä minua sitten kirjassa ärsytti? Se tunne, että kirjailija oli lukenut niin paljon materiaalia korkeasaaresta ja eläimistä kirjaa varten, jotta se olisi uskottava ja sitten kun ei oppimalleen materiaalille keksinyt käyttötarkoitusta, oli laittanut "turhia" pätkiä pitkin kirjaa, joita kirjan juonen kannalta ei olisi sinne tarvittu.

Toinen ärsyttävä asia oli dialogit, joita ei ollut merkitty oikein mitenkään ja aluksi oli vaikea seurata kuka puhuu, vai puhuuko kukaan. Siihen kyllä tottui nopeasti, eikä kirjan loppupuolella enää tarvinnut miettiä asiaa.

Hahmoista sentään löytyi suloinen neiti kani, joka vilahteli juonessa tiuhaan tahtiin. Muuten kirjan hahmot jäivät aika etäisiksi ja varsinkin Darwin sai aikaan vai kiukkuisen fiiliksen. Ihmetystä herätti luonnonsuojelijatyttö, joka paasasi luonnosta ja eläimistä, mutta muistaakseni hän kävi kirjan aikana tupakalla? Ristiriitaista...



Safari Club
Otava, 2001
s. 416
Kannen suunnittelu: Anna Lehtonen

Mari Jungstedt: Aamun hämärissä

Fårön hiekkarannalta löydetään kuollut mies. Miestä on ammuttu monta kertaa. Komisario Anders Knutas on lomalla murhan sattuessa, joten Karin Jacobson pääsee johtamaan ensimmäistä omaa juttuaan. Vaikeaksi jutun tekee se, että murhattu mies on tunnollinen koti-isä, joka vaikuttaa nuhteettomalta. Miksi hänet on siis täytynyt murhata?
Toimittaja Johan Berg on myös lähtenyt selvittämään asiaa, mutta samalla hän yrittää selvittää oman elämänsä sekasotkua.

Aamun hämärissä on viides Mari Jungstedtin Gotlanti -sarjan kirja.
Mielenkiintoni sarjaa kohtaan pysyy edelleen tämän viidennenkin kirjan jälkeen. On tämä vaan niin koukuttavaa. :D Vaikka Jungstedtin kirjat eivät ole kovin erikoisia, ovat ne tällä hetkellä yksiä suosikkejani dekkareiden joukosta.

Henkilöt ovat jo todella tuttuja, mutta tässä kirjassa viimeinkin saatiin kuulla jotakin Karin Jacobsonin elämästä, josta ei aikaisemmissa kirjoissa ole kerrottu oikeastaan mitään. Jännityksellä odotan kerrotaanko kuudennessa osassa hänestä lisää.

Tässä osassa paljasteltiin ennen loppua jo niin paljon murhasta, että lukija pääpiirteittäin tapahtumat taitaa tajuta, mutta loppu yllätti silti, enemmän kuin missään aikaisemmissa osissa, kaikkine mielenkiintoisine tapahtumineen.

Aamun hämärissä oli täydellistä kesäluettavaa ja kirjan tapahtumatkin sijoittuivat lähinnä heinäkuulle. Eikä näiden kirjojen kohdalla haittaa vaikka pitäisi pitemmänkin tauon osien välillä, sillä aika hyvin mielestäni kerrataan tilannetta missä mennään tällä hetkellä. Jonkin verran saattaa tulla paljastuksia mitä aikaisemmissa osissa on tapahtunut, jos ei lue järjestyksessä.

Lue myös: Kesän kylmyydessä, Meren hiljaisuudessa, Saaren varjoissa, ja Muurien kätköissä.


Aamun hämärissä, (I denna ljuva sommartid, 2007)
Otava, 2010
Suom: Sanna Manninen
s. 320
Päällyksen suunnittelu: Katja Kaskeala

Katherine Pancol: Krokotiilin keltaiset silmät

Joséphine on kiltti ja ahkera kahden lapsen äiti ja historiantutkija. Hänen pitkäaikainen avioliitto, lapsiensa isän kanssa päättyy ja mies lähtee Keniaan kasvattamaan krokotiilijä. Joséphinen on mietittävä elämänsä lähes kokonaan uudestaan. Historiantutkijan palkka ei tunnu riittävän perheen kustannuksiin, joten hänen on alettava uurastamaan moninkertaisesti pärjäämisen eteen.
Kun hänen kaunis ja rikas siskonsa Iris sitten ehdottaa jotain yllättävää, joka saattaisi tuoda huomattavasti lisätuloja Joséphinen talouteen, on hänen pohdittava tarkasti seuraavaa siirtoaan.

Krokotiilin keltaiset silmät on kirja täynnä kiinnostavia henkilöitä, monimutkaisia suhteita ja rakkautta. Henkilöstö on aika laaja, mutta koska kaikilla on selvästi oma paikkansa ja tarkoituksensa kirjassa, ei se tunnu liian paljolta, vaan juuri sopivalta. Kirjassa keskityttiinkin paljon hahmojen luonteisiin ja niiden muuttumiseen kirjan aikana. Varsinkin Joséphinen muuttumiseen ja itsensä uudelleen löytämiseen naisena eron jälkeen.

Kirjan tapahtumat keskittyvät Ranskaan, mutta osittain myös Keniaan ja Britanniaan. Paikat ei kirjassa tunnu kovin keskeisiltä, enkä itse kiinnittänyt kovin paljoa huomiota niihin, sillä ihmisten ja juonen seuraaminen vei kaiken huomion itseensä. Sivujuonia kirjassa on nimittäin aika monta varsinaisen pääjuonen lisäksi, joten monia mielenkiintoisia tarinoita tästä yhdestä kirjasta löytyy.

Minä pidin tästä kirjasta paljon. Kirja ei ole varsinaisesti hömppää, mutta ei tämä ole myöskään raskasta luettavaa. Minulle jäi päällimäiseksi mieleen varallisuuksien erot ihmisten välillä. Kirjan henkilöy olivat eri yhteiskuntaluokista. Hahmoista löytyi todella rikkaita, mutta myös henkilöitä, joiden oli laskettava jokainen sentti. Jatko-osat ovat lukulistallani ehdottomasti.


Krokotiilin keltaiset silmär, (Les yeux jaunes des crocodiles, 2006)
Bazar, 2011
Suom. Marja Luoma
Suomenkielinen kansi: Satu Kantinen
s. 699