sunnuntai 21. heinäkuuta 2019
Sujata Massey: Rei Shimura menetysten rannikolla
Vuonna 2011 Japania kovisteli suuri maanjäristys ja tsunami. Rei Shimura viettää rauhaisaa aikaa uudessa kodissaan Havaijilla, kun tieto Japaniin kohdistuvista luonnonvoimista saapuu heille. Rei on kauhuissaan, sillä onhan Japani aina hänen kotinsa, vaikka hän asuisi missä, ja monet sukulaiset ovat Japanissa. Kun Rei sitten saa puhelun ystävältään herra Ishidalta, joka on joutunut jäämään tuhoutuneelle Tohokun rannikolle ja tarvitsee apua, on Rei heti valmis matkaamaan Japanilaisten avuksi. Pian hän onkin jo matkalla ja perillä hän saa huomata, että herra Ishida tarvitsee apua kadonneen työntekijänsä etsinnöissä.
Rei Shimura menetysten rannikolla on yhdestoista ja samalla viimeinen osa Rei Shimura -sarjasta.
Sarjan viimeinen osa, eli viimeinen matka Japaniin Rei Shimuran kanssa on nyt ohi. Olen nauttinut nojatuolimatkailusta tämän sarjan parissa hurjasti. Tämä viimeinenkään osa, vaikka onkin kirjoitettu myöhemmin ja jo päättyneen sarjan jatkoksi, ei ollut lainkaan huono. Erilainen tosin.
Rei Shimuran elämä on vakiintunut ja hän elää onnellisesti mihensä kanssa ja töitäkin riittää. Niimpä Rein yksityiselämä ei edennyt suuntaan eikä toiseen kirjan aikana ja myös hurjat mieskuviot olivat poissa. Tässä onkin varmaan yksi suurimmista eroista muihin osiin verrattuna, sillä sarja on aina ollut täynnä Rein yksityiselämää koskevia juonenkäänteitä. Mieskuvioiden puuttuminen ei haitannut yhtään, sillä Rei saa minun puolestani elellä aivan rauhassa rakkaansa kanssa, mutta ehkä olisin kaivannut jotakin pikkuriikkistä Rein omaa elämää koskevaa juonenkäännettä kuitenkin.
Tylsää ei ehtinyt tämän kirjan parissa tulemaan, vaikka tahti olikin aika rauhallinen. Kirja tarjosi tietoa ja surullisia tarinoita maanjäristyksen ja tsunamin runtelemilta alueilta. Rein seikkailuinto ja tapa tarttua pienimpäänkin vihjeeseen, kun kyseessä saattaa olla murha ei ollut kadonnut minnekkään, ja pian hän olikin jälleen sotkeutunut vaarallisten ihmisten asioihin. Hurjiin tapahtumiin ja piilotteluleikkeihin Rei päätyi tässäkin kirjassa.
Rei Shimura menetysten rannikolla oli surullisin Rei Shimura -kirja aiheensa ja tarinoidensa takia. Monipuolista Japanin kulttuuria ei tietysti voi millään tarjota tuhoutuneissa kaupungeissa, mutta misokeitolla, vihreällä teellä ja toisten auttamisella alettiin rakentaa tuhoutunutta maata uuteen loistoon.
Nyt hiukan haikeana joudun jättämään hyvästit tälle sarjalla, mutta onneksi maailma on täynnä loistavia sarjoja, joita en ole vielä lukenut. Tähän sarjaan kannustan tarttumaan, jos vielä ei ole kokeillut.
Lue myös sarjan aiemmat osat: Rei Shimuran ensimmäinen tapaus, Rei Shimura ja Zen-temppelin arvoitus, Rei Shimura ja ikebana-mestari, Rei Shimura ja tappava manga, Rei Shimura ja morsiuskimono, Rei Shimura, samurain tytär, Rei Shimura ja helmenkalastaja, Rei Shimura taifuunin silmässä, Rei Shimura Yakuzan jäljillä, ja Rei Shimura Havaijilla.
Rei Shimura menetysten rannikolla, (The Kizuna Coast, 2014)
Gummerus, 2016
Suom. Terhi Leskinen
s.448
Ulkoasu: Eevaliina Rusanen
lauantai 13. heinäkuuta 2019
Kiera Cass: Eliitti
America Singer on ihmeekseen edelleen mukana kisailemassa tulevan prinsessan tittelistä ja paikasta komean prinssi Maxonin vierellä, tämän rakkaana vaimona. Kisaan valituista 35 nuoresta naisesta on jäljellä enää kuusi ja kisa on tiukentunut. America ei nää asiaa aivan samoin kuin muut tytöt. Hän vaatii liikaa aikaa prinssiltä, jolla ei enää ole sitä antaa. Americalla on vaikeuksia saada ajatuksensa kasaan. Hänellä on toki tunteita Maxonia kohtaan, mutta voiko hän siltikään unohtaa ensirakkauttaan, joka on siinä aivan vierellä. Aspen on kuitenkin niin turvallinen. Sitä paitsi Maxonin vaimona hän joutuisi kantamaan vastuun myös kruunusta.
Eliitti on Valinta -sarjan toinen osa.
Eliitti koukutti minut yhtä hyvin, kuin ensimmäinenkin osa, vaikka tämä ei ehkä ollut aivan yhtä hyvä. Melkein kuitenkin. Olisin kaivannut hitusen vähemmän suhdedraamaa ja enemmän kuvausta tuosta kiinnostavasta maailmasta, jossa eletään.
America ei nimittäin todellakaan osaa päättää mihin suuntaan rakkauttaan kohdistaisi ja välillä ärsyynnyn hänen säätämisestään sekä Maxonin, että Aspenin kanssa. Olisi sitten ennemmin säätämättä siihen asti, että on päättänyt. Hänen hahmostaan tulee hiukan luotaantyöntävä, kun hän on niin epäreilu ja itsekäs. Lisäksi kun lukija on itse päättänyt jo kumpaan suuntaan toivoisi American lähtevän, on toisen kanssa säätämistä vielä ärsyttävämpi lukea. Noh onneksi nyt vaikuttaa jo siltä, että Americakin on oikeilla jäljillä ja tajusi mitä on menettämässä.
Vaikka kirjan luettua tuntuikin siltä, että suhdedraamaa olisi saanut olla vähemmän, oli kaikki kirjan kohtaukset luettava heti, sillä niin mielenkiintoista kaikki oli. Kirja tarjoaa toki paljon muutakin suhdedraaman lisäksi. Paljastellaan esimerkiksi pikkuhiljaa salaisuuksia Illéan synnystä ja menneisyydestä. Odotankin innolla mitä kaikkea vielä tulee paljastumaan ja onnistuuko America lopulta parantamaan maan oloja, apunaan ehkä tukijansa, joita hän pikkuhiljaa kerää itselleen.
Hankin jo tämän koko Valinta -sarjan kirjahyllyynni, sillä pidän tämän alusta valtavasti. Tämä mukavan helppoa ja jännittävää viihdettä, joka tarjoaa tarpeeksi jännitettä, jotta mielenkiinto pysyy yllä myös seuraavaa osaa varten. Tämä muuten kannattaa ehdottomasti lukea järjestyksessä, sillä juttu jatkuu juuri siitä mihin viimeisimmässä kirjassa jäätiin.
Kesän 2019 kirjankansibingoon sijoitan kirjan kohtaan kaunis vaate.
Lue myös sarjan ensimmäinen osa: Valinta
Eliitti, (The Elite, 2013)
Pen & Paper, 2016
Suom. Laura Haavisto
s. 320
keskiviikko 10. heinäkuuta 2019
Christian Rönnbacka: Julma
Porvoolainen ylikonstaapeli Antti Hautalehto toipuu vielä edellisestä suuresta operaatiosta, kun hän kollegoineen saa selvitettäväksi erittäin julman rikoksen. Lähistöltä on kaapattu nuori tyttö, jonka kaappaaja kyllä palauttaa, kunhan on saanut haluamansa. Kun pian katoaa toinenkin tyttö, on alueen asukkaat kauhuissaan. Pollisit yrittävät parhaansa, jotta tyttöjä ei kaapattaisi enempää, mutta heillä on vastassaan ovela rikollinen, joka osaa hommansa.
Hautalehdolla on työnsä ohella myös yksityiselämässä ongelmia. Hänen päästään on luvattu muhkea palkkioraha.
Julma on Antti Hautalehto -sarjan toinen osa.
No nyt löytyi loistava dekkarisarja luettavaksi. Tai löysinhän minä tämän jo ensimmäisessä osassa, mutta ei se vakuuttanut niin kuin tämä toinen osa, vaikka sekin oli hyvä. Tämä Julma oli kuitenkin paljon yhtenäisempi dekkari, jossa etsitään rikollista, jota lukijallekaan ei paljasteta ennen loppua. Ensimmäinen osa kun oli enemmän huumepiirien paljastamista. Tälläinen rikollisen etsiminen on omasta mielestäni paljon kiinnostavampaa. Antti Hautalehto oli kuitenkin niin loistava hahmo, että oli luettava tämä toinenkin osa, ja onneksi luin.
Antti Hautalehto on piristys dekkarikirjojen paljoudessa, sillä hän on mukavan erilainen. Hänellä on hyvin vahva luonne, ja hän joutuukin usein tilanteisiin, joihin aivan kaikki poliisit eivät varmasti päätyisi. Hänellä kuohuu välillä vähän yli ja silloin hänen keinonsa on hieman kyseenalaiset, mutta näistä kohtauksista rakentuu hauskoja tilanteita, jotka pitävät letkeää tunnelmaa yllä, vaikka kirjassa vallitsevat rikokset ovat hirveitä. Nimensä mukaisesti kirjan juoni on julma, mutta onneksi kauheuksia ei kuvailla liian tarkoin.
Huumoria ja hauskoja sutkautuksia viljellään runsaasti ja poliisiasemalla meininki on lähinnä vitsikästä. Kaikki pilailevat työkavereidensa kustannuksella, eikä taukotiloissa ilmeet ole vakavia. kirjassa onkin sopivassa suhteessa kauheuksia ja hauskuutta ja lisäksi paljon vauhtia.
Toivoin ensimmäisen osan jälkeen hieman iloisempaa loppua tälle kirjalle, mutta ei. Toiveeseeni ei vastattu ja hyvin surkeissa oloissa loppui tämmäkin kirja. Voi Hautalehto parkaa, onneksi hän osaa asennoitua elämään positiivisesti.
Sarja kannattaa lukea järjestyksessä, sillä ensimmäisessä osassa alkunsa saaneet tapahtumat, jatkuvat osittain tässä.
Lue myös sarjan aloitusosa: Operaatio Troijalainen
Kesän 2019 kirjankansibingoon sijoitan kirjan kohtaan ovi.
Julma
Bazar, 2013
Kannen suunnittelu: Jussi Jääskeläinen
Kannen valokuva: Pertti Jääskeläinen
s. 367
sunnuntai 7. heinäkuuta 2019
J.P. Toivonen: Miekanloisto -Candoran sauva
Miekanloisto -Candoran sauva kertoo Basileus nimisestä Jumalasta, joka asuu Taivaan valtakunnassa. Eräänä päivänä Basileus päättää luoda kaltaisiaan, jotta ei tuntisi itseään niin yksinäiseksi. Hän luo planeetan nimeltä Atlas. Aluksi Atlas on täynnä hyvyyttä ja kuolemattomia olentoja, jotka elävät sulassa sovussa. Pian pahuus kuitenkin pääsee planeetalle ja Basileus luopuu kaltaistensa kuolemattomuudesta. Atlas joutuu erimielisyyksien, murhien ja kauheuksien valtaan, eikä kaikki pian edes usko Basileukseen.
Zargon niminen poika on nähnyt koko lapsuutensa ajan unia linnasta, mutta eräänä päivänä hän löytää kirjasta kuvan kyseisestä linnasta. Zargon on varma, että linnassa on jotakin, joka hänen on selvitettävä. Niimpä Zargon lähtee tutkimusmatkalle linnaan, josta on jäljellä enää rauniot.
Candoran sauva on Miekanloisto fantasiasarjan ensimmäinen osa.
Candoran sauva kiidättää lukijan vuosisatojen läpi vauhdilla. Aluksi viivytään aika pitkään Taivaallisessa valtakunnassa ja kerrotaan Atlaksen luomisesta ja turmeltumisesta. Sitten hypätään vuosituhansia eteenpäin ja kerrotaan eräästä hirveästä koettelemuksesta, joka Atlasta kohtasi, kun Valon valtiatar päätti vallata koko planeetan. Vasta lähes kolmesataa sivua luettua päästään tutustaaan Zargoniin, josta takakansi kertoo. Ajassa ollaan taas menty vauhdilla eteenpäin, ja Atlaksella eletään suhteellisen rauhaisasti. Zargonin seurassa ei kuitenkaan viivytä edes kirjan loppuun, vaan vielä lukija heitetään kaksistaa vuotta eteenpäin aikaan jolloin Atlaksella on jälleen synkempää. Kirja on siis jaettu prologiin ja kolmeen osaan, jotka kaikki kertovat hyvin erilaisista tilanteista ja ajoista.
Candoran sauva on mielikuvituksellinen ja yksityiskohtainen kirja täynnä ihmisiä ja taikaolentoja.
Kirjan teksti on hyvin kuvailevaa ja kekseliästä. Harmikseni välillä kuvailu on liian selostusmaista jolloin mielenkiinto herpaantuu ja monipuolisesta maailmasta on vaikea saada otetta. Pisimmät kuvailevat kohtaukset myös tuntuvat keskeyttävän välillä mielenkiintoiset kohtaukset, jolloin tekisi mieli hypätä ikkunaruutuja kuvailevien lauseiden yli ja jatkaa tapahtumien kulkua. Selostus ei kuitenkaan täytä koko kirjaa ja kun niiden välissä on vauhdikkaita tapahtumia ja sujuvia dialogeja, jotka taas nappaavat lukijan koukkuunsa ja lukeminen on sujuvampaa ja kiinnostus on taas täysissä voimissaan.
Oletin kirjan kertovan enemmän Zargonista, mutta häntä saikin odotella pitkään. Odotus kuitenkin kannatti, sillä Zargon oli ehdottomasti kirjan paras hahmo ja hänestä kertova osuus kirjan parasta antia. Hänen matkassaan olisin viihtynyt vaikka kokonaisen kirjan verran. Muista kirjan hahmoista ei tullut itselleni erityisen tärkeitä.
Kirjassa ehdittiin saada päätökseen monta pientä tarinaa, mutta kokonaisuus on silti vielä hyvin kesken, sillä kirja on sarjan ensimmäinen osa ja tarina on jätetty vielä auki ilmeisesti seuraavaa osaa silmällä pitäen.
Sijoitan kirjan kesän 2019 kirjankansibingoon kohtaan mies.
Miekanloisto -Candoran sauva
Bod, 2019
s. 575
Kuvittaja: Daniela Henninger
Arvostelukappale
sunnuntai 30. kesäkuuta 2019
Jörn Donner: Nyt sinun täytyy
Vuorineuvos johtaa tiukalla otteella Yhtynyt Metalli -suuryritystä. Koko yritys on tiukasti suvun hallinnassa, eikä töihin pääse jollei ole valmis tottelemaan ja tukemaan vuorineuvoksen päätöksiä. Hän tekee kaikille hyvin selväksi olevansa pomo. Gabriel Berggren toimii vuorineuvoksen kakkosmiehenä. hän on tullut sukuun avioitumalla vuorineuvoksen siskon kanssa. Heidän avioliittonsa ei kuitenkaan ole onnellinen. Gabriel ei rakasta vaimoaa Karinia, eikä edes pidä lapsistaan, jotka tuntuvat kovin epäonnistuneilta. Häntä sen sijaan viehättää upea Angela, Karinin siskontyttö. Kirjan tapahtumat kertovat suurimmaksi osaksi kesästä 1939, mutta ne jatkuvat sodan alkuun saakka. Kirjan loppupuolella ehditään jo vähän kurkistamaan sotaakin.
Nyt sinun täytyy on ensimmäinen osa Andersin suvusta kertovasta sarjasta. Sarjan pohjalta on tehty tv-sarja, Angela ja ajan tuulet.
Nyt sinun täytyy kertoo koko Andersin suvusta, mutta hahmoja on silti aika vähän. Moni sukulainen ei pääse juuri minkäänlaiseen rooliin, vaan kerronnassa keskitytään muutaman kirjan kannalta tärkeimpään henkilöön. Suurimmaksi osaksi kirja kertoo Angelasta ja Gabrielista.
Kirjassa on paljon aiheita ja asioita joita käsitellään. Se tuntuu aikamatkalta aikaan ennen toista maailmansotaa ja sen alkuvaiheisiin. Suomessa ei vallitse kovinkaan rauhaisa ja yhtenäinen tunnelma. Edelleen muistellaan sisällissotaa, pohditaan minkä maan kanssa olisi hyvä tehdä yhteistyötä ja minkä kanssa ei, suomalaiset ruotsinkieliset ja suomenkieliset eivät luota toisiinsa ja viha toisia kohtaan vaikuttaa suurelta. Yritykset tekevät selväksi, ettei väärää kieltä puhuvat puutu heidän asioihinsa millään tavalla. Suvussakin on kieleen liittyvää halveksuntaa, sillä suomenkielisiä on naitu heidän ruotsinkieliseen sukuunsa. Isot yritykset tukevat heille sopivia puolueita. Lisäksi puhutaan rahasta ja uhkaavasta elintarvikkeiden pulasta. Kirjassa käsiteltäviä asioita on näiden lisäksi paljon muitakin. Kirja tarjoaakin milenkiintoista tietoa ja tarinaa sotaa edeltävältä ajalta.
Kaikesta kiinnostavasta asiasta huolimatta kirja ei ollut minun makuuni loistava. Donner kirjoittaa tekstiä jättäen kuvailevan tekstin hyvin vähäiseksi. Minä taas itse pidän kuvailevasta tekstistä, jonka mukana näkee tarinan heräävän eloon silmiensä edessä. Nyt kirjan henkilöiden maailmaan pääsi mukaan hitaasti ja alku olikin aika takkuavaa lukemista. Loppua kohden henkilöt olivat tulleet sen verran tutuiksi, että lukeminen sujui paremmin, kuvailun puutteesta huolimatta. Silti kirja jätti henkilöt aika etäisiksi. Seuraavaan osaan voi olla helpompi tarttua, kun henkilöt ovat jo entuudestaan tuttuja.
Kirjankansibingoon sijoitan kirjan kohtaan nainen.
Nyt sinun täytyy, (Nu måste du)
Otava, 1975
Suom. Jukka Kemppinen
Kannen suunnittelu: Minna Lusa
s. 366
lauantai 29. kesäkuuta 2019
Raija Oranen: Puhtaat valkeat lakanat
Ensio raikas ostaa pukutehtaan. Siitä lähtien koko Raikkaan perheen elämä on täysin erilaista. Ensimmäisenä ostetaan iso komea talo, Onnela. Pian perhe eleleekin kuin rikkaat. Raikkaan yrittäjäperhe näkee monia suuria muutoksia 1960-1980-luvun Suomessa. Kirja kertoo Ension, Mairen, Katariinan, Irenen ja Heikin draamantäyteisestä elämästä yrittäjäperheenä. Nopeasti heidän perheensä kasvaa ja myös Raikkaan tyttärien miehet pääsevät mukaan yrittäjäperheeseen.
Puhtaat valkeat lakanat on samannimisen tv-sarjan pohjalta kirjoitettu romaani.
Tähän lähes 700 -sivuiseen kirjaan mahtuu monta vuosikymmentä, paljon draamaa, monia henkilöitä ja nopeasti etenevää arkikuvausta. Teksti on sujuvaa ja tunnelmaan on helppo päästä, vaikka kohtaukset ovat aika lyhyitä ja vuodet etenevät nopeasti. Kirjaan on saatu mahtumaan kaikki oleellinen, ja arkista kuvausta on mahdutettu tarpeeksi. Kaikista henkilöistä ja heidän luonteistaan ehtii saamaan hyvän käsityksen.
Kirja on aikamatka monelle vuosikymmenellä. Siinä puhutaan paljon Kekkosesta, Neuvostoliitosta ja ulkomaankaupasta. Kaikkia kirjan hahmoja yhdistää Raikas Oy, johon kaikki Raikkaan perheen lapset jollakin tavalla itsensä solmivat. Vaikka tuntuu siltä, että perheenjäsenten henkilökohtaisesta elämästä puhutaan paljon, kaikki kiertyy lopulta jollakin tavalla yrityksen ympärille. Yritys vie lähes kaiken ajan perheeltä ja ajatukset ovat aina yrityksessä ja sen epävakaassa tulevaisuudessa.
Puhtaat valkeat lakanat on vetävä kirja, joka on hyvin realistinen. Ilot ja surut välittyvät hyvin lukijalle ja mikä parasta, kirja ei lopu heti kesken. Sivuja kun on ihan riittävästi. Kirjaan on tehty myös jatko-osa, Puhtaat valkeat lakanat: Onnela, jota ei ole nähty tv-sarjana.
Puhtaat valkeat lakanat
Gummerus, 1996
Kannen suunnittelu: Liisa Holm
s. 676
perjantai 28. kesäkuuta 2019
Väinö Riikkilä: Pertsa ja Kilu kippareina
Pertsalla ja Kilulla on paljon suunnitelmia tulevaksi kesäksi. Maaliskuu on alkanut ja veneen kunnostustyöt on täydessä vauhdissa. Harmikseen pojat saavat vanhemmiltaan ikäviä uutisia kesää koskien. Veneilysuunnitelmat ja omat bisnekset kärsivät, kun poikien on mentävä opettelemaan "oikeita" töitä. Pieni loma on pojille kuitenkin luvassa ja silloin he aikovat viettää laatuaikaa veneillen ja samalla tienaten. Mutta suunnitelmat eivät aivan mene niin kuin piti. Tahtomattaan he joutuvat hurjaan veneseikkailuun, johon liittyy rikollisuutta.
Pertsa ja Kilu kippareina on viides Pertsa ja Kilu -kirja. Sarjaan kuuluu kuusi osaa. Pertsaa ja Kilua on esitetty televisiosarjoina ja myöhemmin elokuvina.
Pertsa ja Kilu kippareina on sarjan loppupäästä, joten pojat ovat jo kasvaneet lähes aikuisiksi. Työelämä ja aikuisen vastuut verottavat kaverusten yhteistä aikaa ja harrastusta. Kuitenkin vielä mukana on lapsen innokkuutta ja keksiliäsyyttä. Mitä tahansa saattaa tapahtua ja ideat on mielikuvituksellisia.
Kirja on tunnelmallinen nuortenkirja, joka tarjoaa mielenkiintoisen ajankuvan 1950-luvulta. Tavat ja arki on muuttunut aika paljon, joten on kiinnostavaa kurkkia poikien arkea. Jonkin verran uutta hauskaa tietoakin kirja tarjosi. Enpä ollut edes tietoinen, että Suomessa on ollut aikoinaan käytössä vanhanpojan vero.
Kotkan maisemat ovat kauniit ja veneily on pääasia. Venesanastoa heitelläänkin puheessa ja kerronnassa paljon. Juoni on täynnä kalastusta, eväitä, harrastusten ja arjen välillä tasapainoilua ja hurjia seikkailuja. Jos pitää Viisikoista, saattaa pitää myös näistä Pertsa ja Kilu -kirjoista.
Pertsa ja Kilu kippareina ei tunnu venhentuneelta. Se sopii loistavasti myös vanhemmalle lukijalle. Sarja kannattaa aloittaa ensimmäisestä osasta, sillä pojat kasvavat kirjojen aikana lapsista aikuisiksi. Nyt haluaisin lukea sarjan kokonaan, sillä poikien matkassa tehty retki oli hauska ja kesäinen. Lisäksi tarinaa koristavat tässä painoksessa kauniit lyijykynäpiirrokset, jotka on tehnyt Hannu Taina.
Kesän 2019 kirjankansibingoon sijoitan kirjan kohtaan piirroskuva.
Pertsa ja Kilu kippareina
WSOY, 1955
Kuvitus: Hannu Taina
s.134
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






