S.K. Rostedt: Mustan tulen laulu

 

Moornan elämä ihmisten hovin seuralaisena on ohi, ja hänet on temmattu mukaan demonienalueelle, Tuoneen. Moni asia on muuttunut, ja vaikka muutokset ovat tuoneet paljon hyvää Moornan elämään, on hänellä silti vaikeaa. Tuoni on karu ja köyhä paikka elää, Moornan paras ystävä kärsii, Aiya on kateissa, eikä Moornaa edes Tuonessa katsota kovin hyvällä. Lisäksi Moorna kaipaa selvyyttä hänen ja Caidaksen väleihin. Demonit valmistautuvat johonkin suureen, eikä Moornan anneta enää piiloutua voimineen.

""Sinä autat minua selviytymään täällä, paskamaisen setäni valtakunnassa", Caidas sanoi, ja virne palasi hänen kasvoilleen. Käsi jatkoi leikkiä Moornan hiuksilla. "Eli kiitos sinulle, torttuseni.""s.113

Mustan tulen laulu on Moorna -romantasiasarjan toinen osa. 

Tämä toinen osa jatkaa tarinaa siitä mihin ensimmäinen osa jäi. Ensimmäisen osan tapahtumia kertaillaan juuri sopivasti, jotta vuosi sitten luetun tarinan pääkohdat muistuvat takaisin mieleen. 

Tapahtumapaikka on nyt täysin uusi, Tuoni. Tuoneen ja sen asukkaisiin tutustuminen vie oman aikansa, ja varsinaiset toimintakohtaukset jäävät kirjan loppupuolelle, jossa hurjia käänteitä riittää. Siitä huolimatta tarina koukuttaa alusta alkaen, eikä Moornan seurassa tule tylsää. Moornahan ei ole kovin helposti lähestyttävä tai edes toisia ajatteleva hahmo, vaan sulkeutuu helposti märehtimään omia vaikeuksiaan ja tunteitaan. Onkin kiinnostavaa seurata hänen selviytymistään uudessa paikassa, uusien tuttavuuksien keskellä. Eikä se aina suju kauniisti. Moornan välillä tökerökin käytös muita kohtaan saa aikaan sekä sympaattisia tunteita, että ärsytystä. Hyvin kirjoitettu hahmo siis.

Pidin siitä, että kirjassa kurkisteltiin tarinaa myös Caidaksen näkökulmasta. Erityisesti siitä, miten kauniita ajatuksia hänellä oli Moornasta. Moornan murjottavan, ja Caidaksen lihaksiin keskittyvän näkökulman läpi kun on ehkä välillä vaikea nähdä miksi heidän välillään on niin suuria tai syvällisiä tunteita.

Itse fantasiajuoni oli jälleen oikein mainio. Arkea, tunteiden käsittelyä, taikuutta, demoneja ja toimintaa oli juuri sopivassa suhteessa. Tämä osa herätti lähinnä uusia kysymyksiä, ja nyt arvailut päätösosan tapahtumia kohtaan käy kuumana päässäni. Loppu jäi tietysti taas sellaiseen kohtaukseen, ettei jatkoa malttaisi odottaa päivääkään. 

Mustan tulen laulu

Otava, 2025

Kansi ja kartta: Emmi Kyytsönen

s.477

S. K. Rostedt: Kahden veren tytär

 

Moorna elää ankeaa elämää kuninkaankaupungissa maksettuna seuralaisena. Edes prinssin suopea huomio ei poista työn huonoja puolia, eikä varsinkaan sitä ulkopuolisuuden tunnetta ja huonoa kohtelua, jota Moornan puoliverisyys saa aikaan. Ihmisen ja haltian jälkeläisenä eläminen on jatkuvaa korvien piilottelua ja ilkeiden katseiden väistelyä. 

Sitten huhut demonien palaamisesta lähtee liikkeelle. Kuningas päättää elvyttää vanhan uhriperinteen näyttääkseen kansalaisille, että demonit ovat heidän hallussaan, mutta ovatko ne tosiaan? 

Hirveiden tapahtumien päätteeksi Moorna päätyy vaikealle matkalle röykeän haltian, Caidaksen kanssa.

"Moorna oli katkera ja murrettu tyttö, jokakuitenkin pystyi vielä suremaan viattoman puolesta. Hänen punoittavat, juovaiset kasvonsa lupasivat poltettua maailmaa."s.140

Kahden veren tytär on Remena nimiseen fantasiamaailmaan sijoittuvan Moorna -trilogian ensimmäinen osa. 

Tämä on nopealukuista ja vetävää fantasiaa, jossa sivut kääntyvät melkeinpä itsestään. Niinpä kirjan sivumäärää ei kannata pelätä, sillä tämä on fantasiaksi hyvin helppolukuista. Maailmaan pääsee helposti sisään, eikä sen koukeroita ole vaikea käsittää. 

Pidin tästä kirjasta paljon. Tarina koukuttaa ja luistaa eteenpäin ilman ongelmaa. Maailma ja etenkin sen demonit ovat ihanan mielikuvituksellisia ja kuvailu riittävää. Synkkyyttä ja huumoria on juuri sopivassa suhteessa. Tässä nimittäin on kyllä monia rankkoja aiheita ja tapahtumia, kuten monenlaista väkivaltaa, kuolemaa ja eriarvoisuutta, mutta myös hihittelyä aiheuttavaa sanailua ja höpsöjä tilanteita. Tietysti myös sitä romantiikkaa on mukana sopivassa määrin. Olen sitä mieltä, että jos romanttisille kirjoille jaettaisiin palkintoja niissä käytetyistä hellittelynimistä, olisi tämän kirjan ehdottomasti voitettava. 

Moornan elämään ja ongelmiin päästään hyvin kiinni tarinan aikana, ja tämän ensimmäisen osan pääpaino pysyykin Moornan asioiden selvittelyssä. Itse fantasiamaailman ongelmia ja mahdollisia tulevia konflikteja vasta raapaistaan pinnasta, joten niistä lisää sitten jatko-osissa. 

Kahden veren tytär

Otava, 2024

Kansi ja kartta: Emmi Kyytsönen

s.509