Milja Kaunisto: Napoleonin koodi

 

Mainos/kirja saatu kustantajalta.

Artémis Brandicourt muuttaa kammottavan miehensä kanssa syrjäiseen pikkukylään. Artémis joutuu jättämään taakseen Pariisin ja edesmenneen isänsä apteekin, joka nyt kuuluu hänen miehelleen, niin kuin kaikki muukin, joka kerran oli Artémiksen. 

Napoleonin uudet lait muuttavat naisten asemaa entistä huonommaksi, eikä ole helppoa olla sekä viisas, että neuroepätyypillinen maailmassa, joka haluaa naisen pysyvän hiljaa miehensä rinnalla. Artémiksella on vain yksi toive, että hän saisi jatkaa isänsä työtä apteekkarina. Yllätyksekseen hän kohtaa kylässä miehen, herra Farkin, joka tuntuu olevan kiinnostunut siitä, mitä hänellä on sanottavanaan. 

Isorokon saavuttaessa kylän, alkaa muitakin kiinnostaa Artémiksen taidot ja tiedot.

"Heti asiakkaan nähdessään herra Fark katosi apteekkihyllyn varjoon ja sulautui mustassa takissaan siihen niin kuin ei olisi koskaan muuta kuin varjo ollutkaan."s.181

Napoleonin koodi on 1800-luvun alun Ranskaan sijoittuva tarina, joka johdattaa lääketieteen kiehtovaan, mutta synkkään maailmaan upean päähenkilön selviytymistarinan kautta. 

Pidän tästä kirjasta todella paljon. Artémis on mainio päähenkilö, jonka tarkkanäköisten huomioiden täyttämä arki on välillä hauskaa seurattavaa ja välillä hyvin surullista. Kaikkea kuvataan niin aidosti ja upeasti, että tarinaan solahtaa aivan huomaamattaan. Tuoksut, maut, värit, tunteet, kaikki tuodaan esiin tarinan lomassa, ilman, että juoni pysähtyisi kuvailun takia. Tarina etenee kevyesti, ilman pitkiä puuduttavia tietoiskuja, ja silti huomaa saaneensa tietää valtavan paljon kaikkea uutta. 

Naisten kohtaama epäreilu maailma saa karvat nousemaan pystyyn, kun taas arkiset hetket apteekin purnukkavalikoiman lomassa tuo tarinaan lämpöä ja seesteisyyttä, pieniä toivonpilkahduksia on, vaikka kirjan maailma tuntuu pääasiassa hyvin julmalta. Tuo kylmä, juonittelun ja omaneduntavoittelun täyteinen maailma saa onneksi tasapainoittavaa lämpöä kauniisti kuvatusta ystävyydestä.

Lääketiede on tuon ajan Ranskassa vielä melkoisen ristiriitainen aihe, kun suurin osa väestä tuntuu pitävän sitä suorastaan pahuutena ja luottaa mieluummin vanhoihin uskomuksiin ja hoitokeinoihin. Tämä vastakkainasettelu tuo entistä enemmän kiinnostavia yksityiskohtia tarinaan. 

Napoleonin koodi

Aula&Co, 2026

Kansi: Laura Noponen

s.507

Milja Kaunisto: Synnintekijä

Turun piispa Maunu Tavastin ottopoika Olavi Maununpoika matkustaa vastavihittynä pappina Ranskaan. On vuosi 1425, ja Olavilla edessään oppivuodet Sorbonnen yliopiston oppilaana. Olavi vannoo ja vakuuttaa pysyvänsä erossa synneistä, etenkin naisiin liittyvistä, sillä naisia hän halveksuu. Olavi tapaa Sorbonnessa älykkään oppilaan, jota opettajatkin tuntuvat kunnioittavan enemmän, kuin muita. Miracle on kaunis mies, joka on aina sanavalmis. Pian Olavi viettää Miraclen kanssa aikansa ja lähtee jopa kesäksi maaseudulle Etelä-Ranskaan tämän kanssa. Kesä on täynnä intohimoa, sillä Olavi tuntee kiellettyä himoa ystäväänsä kohtaan.

Synnintekijä on ensimmäinen osa Olavi Maununpoika -trilogiasta.
Synnintekijä on historiallinen matka 1400 -luvun riettaaseen Ranskaan. Kirjassa ei kierrellä ja kaarella, eikä varsinkaan romantisoida kuvauksia kansalaisten seksielämästä tai käytöksestä. Elimiä esitellään häpeämättömästi ja seksi tuntuu muutenkin olevan koko ajan mielessä, myös niin siveällä Olavilla.

Aluksi yllätyin siitä, ettei kirja alkanutkaan heti Olavin tarinalla, vaan lähes 70 sivua oli varattu Beatrix nimistä naista varten. Beatrixin tarina oli vauhdikas ja mielenkiintoinen. Olisin mielellläni jäänyt lukemaan hänen tarinastaan enemmänkin ja unohtanut vaikka Olavin kokonaan. Beatrixin osuus olikin kirjan paras osuus.

Kerronnan tyyli ei muutu, ja historia pysyy mielenkiintoisena läpi kirjan. Minä en vain pitänyt Olavista, eikä siksi hänen kanssaan yhdessä tehty matka läpi Ranskan viihdyttänyt niin kuin se olisi voinut tehdä jonkun muun hahmon kertomana. Tiedän, että kirjassa aika on eri ja naisia ei tuolloin niin arvostettu vertaisina, mutta harvemmin pääsee lukemaan kirjaa näin miehisestä näkökulmasta tuolta ajalta. Yleensä tälläiset miehet ovat jossakin taustalla ärjymässä ja päähenkilönä toimii nainen. Tunsin suurta helpotusta, kun Olavi sai ansionsa mukaan, eikä hänen oppivuotensa olleet kovin mukavia.

Kirjan suurimmat salaisuudet arvasi melko aikaisin, eikä lopussa ollut odotettavissa enää mitään suuria paljastuksia. Ihan milenkiintoista oli kuitenkin loppuun saakka seurata millaisin mielin Olavi tekee päätöksiä.

Luulen, että Kauniston Purppuragiljotiini -sarja saattaisi olla enemmän minun tyyliini sopivaa luettavaa.


Synnintekijä
Gummerus, 2013
Kannen suunnittelu: Tuomo Parikka
s. 308