Siri Østli: Valoa joulukuussa

 

Joulu lähestyy, mutta yleensä sitä niin riemulla odottava Kristi on tällä kertaa kauhuissaan. Teinityttären yksinhuoltajaäitinä oleminen, yrittäjänä toiminen, kun yhtiökumppani on häipynyt ties minne, ja poikaystävä, joka suunnilleen boikotoi joulua tuovat omat haasteensa. Sitten Krisse saa kuulla lääkäriltä uutisia, jotka muuttavat tilanteen täysin. Kuka huolehtii hänen tyttärestää jos hänellä käy jotakin? Onko aika kaivaa menneet haavat auki ja etsiä käsiin mies, joka ei edes tiedä olevansa isä? 

"Ikkunan somistaminen, koristeiden ripustaminen ja pelkkä lasitiskin raivaaminen rauhoittivat häntä. Vaikka Kristiä ei voinut pitää siistinä ihmisenä, kauniisti järjestetyssä pöytälaatikossa tai koristellussa hyllysää oli jotain, mikä toi hänelle sielunrauhaa."s.89

Valoa joulukuussa on ehdottomasti yksi suosikeistani tänä vuonna lukemistani joulukirjoista. 

Kirja käsittelee vakavasti sairastumista ja siitä aiheutuvaa pelkoa, mutta onnistuu silti olemaan lämmin ja tunnelmallinen, paikoitellen jopa hauska. 

Tietysti kirja saa heti lisäpisteitä jo siitä, että päähenkilö omistaa ihastuttavan sisustuspuodin, johon suurin osa kirjan tapahtumista sijoittuu. Rakastan pieniä puoteja kirjojen miljöönä, ja tässä päästään kurkistelemaan puodin arkea mukavasti tarinan ohella. Lisäksi kirjassa on kissa, joka saa runsaasti huomiota. 

Kirjan romanttinen puoli on suloinen. Se ei valtaa liikaa tilaa tarinasta, vaan kehittyy omalla painollaan. Pidän siitä, miten paljon tässä otetaan huomioon myös Kristin tytär Iben. Romantiikkaa tärkeämpänä teemana kirjassa onkin perhe, ystävät ja yhteisö. Nämä avuliaat, välillä hieman omituiset kohtaamiset tekevät kirjaan sitä lämmintä tunnelmaa, sillä nekin ihmiset, jotka eivät oikein tiedä miten auttaa, yrittävät parhaansa. Tästä yhteisöstä nimittäin löytyy monenlaista persoonaa, ja heistä kaikista on ihana lukea.

Kirjan loppu oli myös aivan mainio. Sopivasti samaan aikaan sekä hauska, että vakava. 

Valoa joulukuussa, (Et lys i desember, 2024)

Bazar, 2025

Suom. Heli Ikäheimo

s.399

Siri Ostli: Uusien alkujen joulukalenteri

 

Fien elämä muuttuu kerta heitolla kun mies ilmoittaa, että parisuhde on ohi ja Fien on aika jatkaa elämäänsä itsekseen, mieluiten jossakin muualla kuin heidän yhteisessä kodissaan. Fien on hyvin vaikea päästä yli tästä yllättävästä muutoksesta, ja hän masentuu. Päivät lipuvat ohi ilottomina, kunnes Fien sisko ottaa ohjat käsiinsä ja ilmoittaa, että Fie saa joulukuussa jokaisena päivänä tehtävän, joka tämän on suoritettava. 

"Huh, miten kylmää! Valkoinen joulu oli ihana, Fie ajatteli, kaikki toivoivat vanhanaikaista valkoista joulua, mutta tämä oli jo liioittelua. Miinus viisitoista ja sen päälle viima, joka viilsi poskia ja jäädytti varpaat."s.325

Uusien alkujen joulukalenteri on ihana joulukirja, joka kipusi heti suosikkieni joukkoon. Nimensä mukaisesti uusia alkuja on luvassa monellekin hahmolle, myös joulun odotusta ja tunnelmaa riittää. 

Juoni etenee rauhallisesti, eikä suuria juonenkäänteitä ole vastassa joka nurkan takana, vaan arki, uuden elämän rakennus ja mielikuvitukselliset joulukalenteritehtävät kuljettavat tarinaa tasaiseen tahtiin. Hahmojen murheista huolimatta kirjan tunnelma on lämpimän toiveikas. Kirjassa kuvataan kauniisti sitä, ettei toisen eteen tehdyn eleen tarvitse aina olla valtavan suuri, jotta toisen saa ilahtumaan. Joskus pienet leivoksetkin saattaa riittää.

Kirjan lämpimään tunnelmaan on ihana uppoutua. Puoti ja sen kunnostus, ihana koirakaveri, leipominen, uudet ystävyydet, sisustus ja monet muut pienet asiat tekevät tästä kirjasta kotoisan. Ja onhan tässä mukana myös hitunen romantiikkaa, mutta se on hyvin pienessä roolissa. Huomattavasti enemmän keskitytään esimerkiksi suloiseen Koiraan ja monenlaisiin uusiin tuttavuuksiin, sekä siihen, että kuka sitä oikeastaan onkaan, jos melkein kaikki se mihin olet tottunut viedään pois.

Uusien alkujen joulukalenteri, (Adventskalenderen, 2021)

Bazar

Suom. Aino Ahonen

s.429