Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maami Snellman. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maami Snellman. Näytä kaikki tekstit

perjantai 11. heinäkuuta 2025

Maami Snellman & Sari Airola: Tutta ja koiranpentuloma

 

Mainos/Kirja saatu kustantajalta.

Tutta on pyytänyt vanhemmiltaan koiranpentua jo ikuisuuden, mutta äidin mielestä koirista on liikaa vaivaa. Lopulta äiti kuitenkin suostuu pennun ottoon, kun he vierailevat kennelissä, jossa pennut ovat niin hurmaavia. 
Äiti päättää kasvattaa pennusta kunnolla käyttäytyvän koiran. Hän valmistautuu kaikkeen niin huolella, että alkaa jo käyttäytyä omituisesti. Kun pentu viimein tulee taloon, saavat kaikki huomata, ettei arki olekaan ihan niin ruusuista penturakkautta kuin voisi kuvitella. Uusi perheenjäsen syö kaiken ja pissii joka paikkaan. Äiti haluaa viimeiseen saakka pitää huolta kaikesta, ja Tutta alkaa huolestua. Ei kai äiti aio palauttaa heidän omaa pientä Hillevi Helmililjaa?
"Tutta kipaisi autolle, loikkasi takapenkille ja vetäisi turvavyön olkansa yli. Äiti laski kuljetuslaatikon Tutan vierelle. Tutta kurkisti laatikon sisälle, pentu tuhisi viltin kätkössä, sen kirsu värisi hassusti."s.12
Tutta ja koiranpentuloma on lastenkirja, jossa perheeseen muuttaa koiranpentu. Tarina on vauhdikas, hauska ja täynnä höpsöjä tilanteita. Hupsujen sanailujen ja tapahtumien takaa näkyy kuitenkin se tärkeäkin sanoma, että koiranpennun otto on aina iso päätös, se muuttaa arkea ja tuo mukanaan suuren vastuun. Kirja muistuttaa myös siitä, ettei kaikkea kannata yrittää tehdä yksin, vaan apua kannattaa ottaa vastaan, jos sitä on tarjolla.

Kuvitus kirjassa on tarinaan sopiva. Se on värikäs ja näyttää hauskasti kotona vallitsevan koiranpentukaaoksen. Hillevi Helmililja nähdään tekemässä monenlaisia koiranpentumaisia juttuja, sekä äiti väsyneenä hoitamassa asioita. Kirjan päätähtenä minusta onkin enemmän äiti ja koira, vaikka kirjan nimessä Tutta onkin. Tutta kun seuraa tilannetta enemmän sivusta, eikä hän lopulta kirjassa kovin paljon koiran kanssa edes ole, vaan pääpaino pysyy siinä, miten äiti pärjää koiran kanssa. 


Tutta ja koiranpentuloma
KVALITI, 2024
Kirjoittanut: Maami Snellman
Kuvitus: Sari Airola
s.80

perjantai 18. elokuuta 2023

Maami Snellman: Kuun lapsi

 

Kaksoset Otava ja Tylli matkustavat kesällä pohjoiseen, sillä heidän isänsä lähtee työmatkalle. Otava ja Tylli menevät siksi aikaa Tuuliaienpään kylään. Paikka on heille vieras, eivätkä he heti innostu viettämään lomaansa keskellä korpea. Mutta kun alkaa tapahtua jännittäviä asioita ja he kuulevat pelottavia taruja Staalosta, alkaa heidän mielenkiintonsa herätä. Lomasta tuleekin kaikkien aikojen jännittävin, aivan kaikkea kokemaansa he eivät ole edes uskoa.
"Kun Niila oli mennyt, Otava ja Tylli juoksivat kiireen vilkkaa ulkoikkunaan. He halusivat tietää, oliko todellakin ollut kyse linnusta. Molemmat seisahtuivat kuin seinään. Ikkunan alla ruohikolla oli jotakin kummallista. Jonkinlainen kuva, joka oli rakennettu kivistä, risuista ja kävyistä."s.53
Kuun lapsi on nuorille suunnattu jännittävä kirja, joka oli pakko lukea lähes yhdellä kertaa, sillä jännittävät, hiukan mystiset tapahtumat alkavat aikaisessa vaiheessa ja pitävät otteessaan loppuun asti. 

Nopeasti etenevä tarina, pohjoisen upea luonto soineen ja tuntureineen, saamelaisten kulttuuri ja selvitettävä mysteeri luovat yhdessä upean ja tasapainoisen kokonaisuuden, jota on pakko lukea sivu toisensa perään. 

Oli piristävää saada lukea nuortenkirja, jossa puhutaan saamelaisuudesta, sillä se ei ole tosiaankaan ihan jokaisen kirjan aiheena. Saamelaisuus ja sen historia tulevat kirjassa esiin pieninä tiedonmuruina, ilman opettavaista sävyä. Saamelaisuus kuuluu tähän kirjaan, eikä tunnu lainkaan päälleliimatulta. 

Lukisin mieluusti lisääkin Otavan, Tyllin ja Mihkan seikkailuista pohjoisessa. 


Kuun lapsi
KVALITI, 2023
Kansi: Laura Palmroth
s.147
Arvostelukappale

keskiviikko 14. syyskuuta 2022

Maami Snellman ja Suvi Pohjonen: Tanssitaan balettia

 

Inkalilja ja petrus odottavat malttamattomina ensimmäistä balettituntiaan. Ensimmäinen tunti tuntuu jännittävän niin lapsia kuin vanhempiakin, mutta kun ohjekirje luetaan vielä kertaalleen huolella ja tanssisalissa odottava opettajakin vaikuttaa ihanan kannustavalta, katoaa jännitys ja tunnista tulee hauska. 
"-Minuakin jännittää, tanssinopettaja hymyilee. -Mutta uskokaa pois, kaikki sujuu taatusti oikein hyvin!"s.14
Tanssitaan balettia on tarinallinen tietokirja, joka tarjoaa kauniisti kuvitetun tarinan uuden harrastuksen aloittamisesta. 

Kirja on hyvä kokonaisuus, sillä vaikka kirjasta saakin monenlaista tietoa baletista, ei se ole liian tietokirjamainen pienen tarinansa ansiosta. Kirja on napakka kokonaisuus, jossa on paljon kuvia. Tekstiä ei ole kovin paljon, ja tarina sopii näin ollen myös perheen nuoremmille. Kirjasta saa kyllä uutta tietoa näin vanhempanakin lukijana, sillä minä kun en baletista etukäteen tiennyt oikeastaan mitään. 
Eikä kirjan lukijan tarvitse haaveilla edes balettiharrastuksesta, tämä on kivaa luettavaa ihan muutenkin. 

Kirjassa kurkistetaan Inkaliljan ja Petruksen tunnelmiin kotona ennen ja jälkeen ensimmäisen balettitunnin, sekä tietysti ensimmäiselle balettitunnille. Lukijalle esitellään harrastukseen tarvittavia varusteita, baletin perusasentoja ja lopuksi hiukan baletin historiaa. 

Pidän kirjan ideasta, ja minusta tällaisia kirjoja voisi hyvin olla muistakin harrastuksista. 


Tanssitaan balettia
KVALITI, 2022
Kuvat ja taitto: Marika Ollikainen
s.40
Arvostelukappale

torstai 12. elokuuta 2021

Maami Snellman: Merena ja lumottu peili

 

Merenalla ei juurikaan ole ystäviä. Koulussa kaikki tuntuvat niin erilaisilta kuin hän. Onneksi sentään isoäiti Fina on mahtava ihminen, jonka kanssa Merena mieluusti viettää aikaansa. 
Kun Merenan kesäloma alkaa, Fina kuolee. Merena on murtunut, sillä hänen parasta ystäväänsä ei enää ole. Merena saa perintönä upean peilin, ja sitten alkaakin tapahtua kaikkea omituista. 
pian Merena löytää itsensä menneisyydestä. Hän on jotenkin siirtynyt vuoteen 1941 ja hänen on selvitettävä jokin mysteeri, jonka takia on mentävä pelottavaan ränsistyneeseen kartanoon. 
"Merena tarttui kolkuttimeen. Siitä lähti kumea ääni. Hän kuulosteli hengitystään pidättäen, alkaisiko oven takaa kuulua laahustavien askelten ääni."s.75
Merena ja lumottu peili tarjoaa aikamatkan vuoteen 1941. Miltä näyttää tuon ajan Suomi nykyajasta matkanneen lapsen silmin? Luvassa on hauskoja tilanteita, kun puhetyyli, vaatetyyli, käytöstavat ja arki onkin yllättäen hyvin erilaisia. 

Merena ja lumottu peili ihastutti heti upealla kansikuvallaan. Ränsistyneet kartanot kun lumoavat tämän lukijan aina. Ilokseni tuonne kansikuvan upeaan kartanoon päästiin tutustumaan jännittävän seikkailun merkeissä. 

Merena on hahmo, jolla on mahtava luonne. Omaa tietään kulkeva Merena, joka sanoo omat mielipiteensä, ja joka pitää ihastumista ihan pöhköpattien puuhana on hahmo, jonka seikkailuista ja ajtuksista lukee mielellään. Kun hänen seuraansa lisätään vielä hiukan jänishousu Eino, on koossa mitä mainion parivaljakko suuren mysteerin selvittämiseen. 

Vaikka kirjan juonessa onkin monia surullisia teemoja, kuten kuolema ja sota, on kirjan vire silti iloinen ja hauska. Helppolukuinen kirja tarjoaa seikkailun, joka on sopivassa suhteessa jännittävä, hauska ja hitusen opettavainen. kaikkea kivaa pientä voi nimittäin oppia 1940-luvun elämästä ja arjesta. 


Merena ja lumottu peili
Kvaliti, 2021
Kansi: Laura Palmroth
s.140
Arvostelukappale