Näytetään tekstit, joissa on tunniste Antonio Hill. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Antonio Hill. Näytä kaikki tekstit

lauantai 30. tammikuuta 2021

Antonio Hill: Kauniit kuolemat

 

Barcelonan kuuma kesä on vaihtunut talven kylmyyteen. On kulunut jo puoli vuotta komisario Héctor Salgadon ex-vaimon katoamisesta. Kenelläkään ei tunnu olevan enää yhtään johtolankoja seurattavaksi, mutta äitiyslomalle jäänyt Leire Castro päättää silti omalla ajallaan vielä selvittää tapausta, josta paljastuu kummallisia asioita.
Héctor ei ymmärrettävistä syistä saa enää tapausta tutkia, joten hänen on selvitettävä toista omituista tapausta. Suuren kosmetiikkayrityksen henkilönkuntaa alkaa kuolla yksi toisensa jälkeen. Kuolemat vaikuttavat selviltä itsemurhilta, kunnes niitä on epäilyttävän monta pienen ajan sisällä. Héctorin epäilykset heräävät, ja hän alkaa tutkia tapauksien taustoja.
"Terapeutti oli oikeassa kolmessa asiassa. Ensinnäkin hänen pitäisi alkaa käyttää niitä hemmetin unilääkkeitä, vaikka se kuinka jurppisi. Toiseksi juttu ei ollut hänen käsissään. Ja kolmanneksi, kyllä, sisimmässään hän oli vakuuttunut siitä, että Ruth oli kuollut. Ja että se oli hänen syytään."s.22
Kauniit kuolemat on toinen osa Barcelonaan sijoittuvasta Héctor Salgadosta kertovasta dekkarisarjasta.

Héctor Salgado ja Leire Castro saattelevat lukijaa ympäri talvista Barcelonaa kumpikin omalla tahollaan. Molemmilla on paljon työn alla, niin rikosasioissa, kuin henkilökohtaisissa asioissaankin. Molemmat tuntuvat jo tutuilta, vaikka takana on vasta yksi aiempi osa sarjaa. Héctor on monista dekkarisarjoista tutun oloinen ärrimörri, joka ei aina kaiken machoilunsa keskellä osaa hoitaa arkisia asioita kovin sulavasti. Esim. teinipojan ajatusmaailma ei tunnu hänelle oikein avautuvan. Siksi Leire onkin mukavan tasapainottava hahmo tarinaan. Vaikka täytyy myöntää, ettei Héctorin hahmo äksyilyistään ja huonoista elämäntavoistaan huolimatta ole lainkaan ärsyttävä, vaikka yleensä en pidäkään dekkarisarjojen kokoajan valittavista ja masentelevista päähenkilöistä. Héctorista löytyy kuitenkin kiinnostavaa asennetta. 

Pidin tästäkin kirjasta kovasti. Ehkä jopa enemmän kuin ensimmäisestä.
Tarina kulkee sujuvasti monen henkilön näkökulmasta kerrottuna. Kiinnostus säilyy läpi kirjan, ja yllättäviä tilanteita mahtuu mukaan. 

Ainoa lukunautintoa varjostava asia oli se, että seuraavaa osaa ei ole suomennettu, ja koska aikaa on kulunut jo näin paljon, ei varmaan suomennetakaan. Toivoin siis läpi kirjan, ettei kirja päättyisi tilanteeseen, johon haluaisi heti lisäselvitystä, mutta turha toivo. Kirja jäi hyvin koukuttavaan tilanteeseen.



Kauniit kuolemat, (Los Buenos Suicidas, 2012)
Otava, 2013
Suom. Taina Helkamo
s.413

lauantai 4. huhtikuuta 2020

Antonio Hill: Kuolleiden lelujen kesä


Héctor Salgado saapuu takaisin Barcelonaan kuukauden pakkolomalta. Komisario Salgado päätyy heti monimutkaisten tutkimusten keskelle, kun hänelle sysätään ei niin tärkeä tapaus. 19-vuotias Marc on pudonnut juhannuksena ikkunasta ja kuollut. Tapaus ei herätä ihmeempiä kysymyksiä, sillä nuorten juhlissa on ollut myös alkoholia. Pojan äiti haluaa kuitenkin sinnikkäästi, että juttu tutkitaan kunnolla. Pian tapauksesta löytyykin jotakin mielenkiintoista. Salgadon on hiukan vaikea keskittyä tutkimuksiin, kun kuukauden takaiset tapahtumat alkavat kostautua hänelle. hänellä on vastassaan joku, jolla on paljon kostettavaa.
"Héctor yritti työntää kuvan tytöstä pois mielestään, tuo sama näky oli saanut hänet aikoinaan menettämään järkensä ja lähtemään tohtori Omarin perään tarkoituksenaan murtaa miehen ruumiista joka ikinen luu." s.31
Kuolleiden lelujen kesä on ensimmäinen osa Héctor Salgadosa kertovasta, Barcelonaan sijoittuvasta dekkarisarjasta.

Espanjaan sijoittuvia dekkareita ei usein tule vastaan, niinpä tämä sarjan aloittaja oli mukavaa vaihtelua. Tyyliltään Kuolleiden lelujen kesä on aika synkkä, mutta hyvällä tavalla. Kyse ei siis ole verellä ja väkivallalla mässäilevistä tapahtumista, vaan hirveistä salaisuuksista ja selkäpiitä karmivista kostoista. Mukana on surullisia kohtaloita, menneisyyden varjoja ja hitusen rakkautta, ei tosin järin romanttisessa muodossa.

Viihdyin kirjan parissa, ja se olikin ohi yhdessä hujauksessa. Hahmot olivat kiinnostavia, vaikka vielä heistä ei kauheasti ehditty kertoa. Kirjan jatko-osa pääseekin luettavaksi piakkoin, sillä tämän kirjan lopussa tarjotaan niin kiinnostava koukku, että on pian saatava tietää mitä tapahtuu seuraavaksi.


Kuolleiden lelujen kesä, (El verano de los juguetes muertos, 2011)
Otava, 2012
Suom.Taina Helkamo
s.382